Tag: verkostoituminen

Open post

Viisi vinkkiä miten verkostoitua poikkeustilanteen aikana

#verkostoituminen on elintärkeä myös nyt, poikkeustilanteen aikana. Älä lopeta verkostoitumista #koronavirus takia. Vaihda vain kanavia, eli ota käyttöön kaikki digitaaliset mahdollisuudet, jotka ovat relevantteja juuri sinun bisneksen jatkumisen kannalta. Jos aiemmin soitit pari puhelua päivässä, niin nyt olisi hyvä hetki ainakin triplata määrä. Tee lista sidosryhmistä ja ihmisistä noudattaessa näitä vinkkejä:

1. Varmista, että olet edelleen yhteydessä niiden sidosryhmien ja ihmisten kanssa jotka ovat tärkeitä sekä kiinnostuneita sinusta ja bisneksestäsi.

Siihen ryhmään sinun on sitouduttava täysimääräisesti myös nyt poikkeustilanteen aikana. Varmista, että he saavat riittävän usein ja relevanttia tietoa siitä, mitä juuri nyt olet tekemässä. 

2. Tärkeitä sinulle, mutta ei niin kiinnostuneita tarjoamistasi mahdollisuuksista. Ole riittävän paljon heidän kanssa yhteydessä ja varmista, ettet spämmää heitä liikaa.

Et halua, että he kyllästyisivät sinuun. Tarvitset heitä vielä poikkeustilanteen jälkeenkin.

3. Kovin kiinnostunut sinun tekemisistä, muttei ei tärkeitä liiketoimintasi kannalta. Ne innostuneet ihmiset on hyvä pitää ajan tasalla.

Heidän kautta saat varmasti sosiaalisessa mediassa lisää näkyvyyttä. He auttavat rakentamaan henkilöbrändiäsi.  Ole heille kiltti ja huomioi heidät. Varmista, että heillä on kaikki ok.

4. Ne, jotka eivät ole kiinnostuneita eivätkä kiinnostuneita eikä tärkeitä sinulle. Seuraa niiden ihmisten ja sidosryhmien tekemisiä, voit mahdollisesti saada heidän kautta jonkun hyvän idean.

Heihin ei kuitenkaan kannata keskittyä liikaa ja kuormittaa heitä liiallisella viestinnällä.

5. Tue tämän artikkelin kirjoittajaa ostamalla hänen kirja tai webinari. Kirjassa “VERKOSTOIDU, VAIKUTA, MENESTY-miten kasvatat sosiaalista pääomaa ja muutat sen taloudelliseksi hyödyksi”

Aide paljastaa verkostoitumisen salaat, jakaa verkostoitumiseen liittyviä ikimuistoisia hetkiä ja kokemuksia.

https://aidetonts.com/verkostoidu-vaikuta-menesty/

Open post

MISSÄ NE KAIKKI MIEHET PIILEKSIVÄT- viisi menestyvien miesten verkostoitumisen salaisuutta  naisille

Ei varmasti ole mikään salaisuus, että ketä sinä tunnet – ja kuka tuntee sinut – on meille jokaiselle tärkeä suorituskyvyn ja uran onnistumisen kannalta. Näin olleen on tärkeä, että myös eri sukupuolet kohtaavat ja tekevät yhteistyötä.

Vuosia naisvaltaisissa organisaatioissa toimineena, näen edelleen saman haasteen- naisille on vaikea rakentaa verkostoja miesten kanssa. Miesten tapa rakentaa omia verkostoja on erilainen kuin meillä naisilla. Aina silloin tällöin kuulen jonkun kysyvän, että missä ne kaikki miehet piileksivät? Kyllä minä verkostoituisin miestenkin kanssa, mutta missä he pyörivät?

Monimuotoisuus ja positiiviset suhdeverkostot organisaatiossa kannattavat taloudellisesti. Siitä on monia tutkimuksia. Isot organisaatiot ovat innokkaasti aloittaneet monimuotoisuuskoulutuksien järjestämistä. “Implicit bias”(implisiittinen puolueellisuus viittaa asenteisiin tai stereotypioihin, jotka vaikuttavat ymmärrykseen, toimiin ja päätöksiin tiedostamattomasti) on kitkettävä pois ja erilaisuutta on juhlittava! 

Todellisuus on kuitenkin se, että suurin osa koulutuksen vaikutuksista on kadonnut jo muutaman päivän kuluessa ja sellaiset koulutukset voivat jopa lisätä epämukavuutta olla positiivisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Harvardin yliopiston organisaatiososiologi Frank Dobbin on totenut, että  organisaatiot, joilla on pakollisia monimuotoisuuskoulutusohjelmia, muuttuvat todellisuudessa vähemmän monimuotoisiksi. Missä piilee ratkaisu?

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että sukupuolten välinen kuilu työelämässä ei katoa vielä 217 vuoteen!

Paitsi, jos naiset löytävät ja ymmärtävät, että missä ne miehet piilevät ja pyörivät! Eli ratkaisu on lisätä ymmärrystä, miten naiset ja miehet rakentavat työelämän kannalta tärkeitä suhteita. Yhdeksi naisten suurimmista esteistä uran onnistumiselle on tutkitusti heidän jääminen pois organisaation sisäisistä tärkeistä suhdeverkostoista. 

Tästä viisi menestyvien miesten verkostoitumisen salaisuutta  naisille

  1. Miehet luottavat enemmän ihmisiin, joiden kanssa heillä on  osaamispohjainen luottamus – tyyliin pystyt tekemään mitä sanot. Me naiset luotetaan ihmisiin, jotka näyttävät pitävän huolta meidän intresseistä.
  2. Miehet rohkaisevat ihmisiä kohti yhteistyötä, yhteistä menestystä, jakamalla omistajuutta tai luomalla tarkoituksen tai energian tunteen tuloksen ympärille. Meillä naisilla on siinä vielä tilaa kehittyä.
  3. Miehet ovat parempia mukauttamaan verkostoja vastaamaan heidän tai organisaation muuttuvia työvaatimuksia. Miehillä on enemmän instrumentaalisia (työhön tai jonkun tehtävään suunnattuja) verkostoja. Meillä naisilla on enemmän emotionaalisia suhteita, mistä pidämme kiinni vuosia. Työelämän kannalta on kuitenkin tärkeä, että suhdeverkostossa on rotaatiota, että se uudistuu ja vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin.
  4. Miehet näkevät harvemmin haittapuolia siinä, että hylkää jonkun tehtävän ajanpuutteen takia. Heillä ei siitä yöunet mene. Naisilla velvollisuudentunne ja toivo, että suoritettujen tehtävien kautta heitä huomataan, syövät ajan. Ei siis ihme, ettei jää aikaa verkostoitumiselle.
  5. Miehet kuvaavat todennäköisemmin heidän vuorovaikutustaan työyhteisössä “hyväksi ryhmän rakentamisessa” tai välttämättömänä osana hyviä työsuhteita. He siis eivät pidä tärkeänä puhua joidenkin läheisten valittujen työkavereiden kanssa intiimejä perheasioita.

Hyväksymällä miesten ja naisten verkostoissa toimimisen erilaisuudet voimme luoda suotuisan pinnan uralla etenemiselle ja edistää sukupuolista monimuotoisuutta organisaatiossa.

Ymmärtämällä organisaation sisäisten verkostojen toimimisen mekanismeja luomme organisaatioita, joissa työntekijät kehittyvät ammattilaisiksi sukupuolesta riippumatta. 

Tätä artikkelia kehittäessä ajatusprosessiin vaikuttivat pääasiassa seuraavien henkilöiden tutkimukset: Rob Cross, Tina Opie, Greg Pryor, Keith Rollag

Aiden voi pyytää puhumaan tai vetämään verkostoitumisen työpajoja TÄSTÄ

Open post
VERKOSTOITUMINEN VERKOSTOIDU VAIKUTA MENESTY AIDE TONTS

Pliis, ei persus edellä -taktiikkaa!

Päätin kerrankin olla hyvä tytär ja antaa äidilleni syntymäpäivälahjan, jollaisesta hän oli unelmoinut. Vein hänet Helsingin Jäähallissa pidettyyn Il Divo -yhtyeen konserttiin. Olimme paikalla ajoissa ja odotimme innostuneena keski-ikäisten kultakurkkujen saapumista lavalle. Väkeä riitti ja rivit täyttyivät yleisöstä.

Hieman ennen konserttia paikalle saapui pariskunta. He alkoivat heiluttaa käsiään ja tekivät kovaäänisesti tiettäväksi, etteivät mahdu kulkemaan penkkirivien välissä. Kaikkien tulisi siis nousta, jotta he pääsisivät paikoilleen istumarivin keskelle. Kahden kepin avulla liikkuva äitini oli jo nousemassa tuolistaan, kunnes estin häntä. Pariskunta ohitti meidät takapuoli kasvojemme suuntaan, eteenpäin katsoen. Tuolloin äitini kysyi, onko kyseessä jokin paikallinen tapa: ohitetaanko paikallaan jo istuva ihminen todella mieluummin peffa hänen kasvojensa suuntaisesti kuin liikkumalla eteenpäin siten, että kasvot ovat vastakkain?

Paitsi että jo eurooppalaisten etikettisääntöjen mukaan jälkimmäinen olisi suotavaa, siitä voi olla muutakin hyötyä.

Katsekontakti

Syksyllä 2018 ilmestyvässä kirjassani Verkostoidu, vaikuta, menesty kirjoitan katsekontaktista:

"Siihen hetkeen, jolloin kahden ihmisen katse kohtaa, on kätketty mieletön potentiaali. Oletko valmis käyttämään tuota potentiaalia hyväksesi? Eri maissa ja kulttuureissa on monia erilaisia katsekontaktien käytäntöjä. Liikemaailmassa yleinen tapa on suora katsekontakti sekä kunnon kädenpuristus. Huipulla ei ole eroa siinä, oletko nainen vai mies – katsekontakti on molemmille tärkeä."

Katsekontakti on siis merkki luotettavuudesta sekä tasavertaisuudesta. Se antaa mahdollisuuden kiittää ihmisiä heidän tehdessään tilaa tai mahdollisuuden pyytää anteeksi, kun olet myöhässä ja häiritset paikoillaan jo istuvia.

Merkki vuorovaikutuksen kieltämisestä

En väitä kaikkien pitävän minusta. Olen matkani varrella kohdannut heitäkin, jotka lähestyessäni kääntävät päänsä tai koko kehonsa toisaalle. Sellainen teko antaa nähdäkseni selvän merkin epäluottamuksesta tai siitä, että vuorovaikutus kanssani ei ole toivottua. Sen jälkeen, kun olet vaikkapa seminaarin alussa kulkenut peffa naamani edessä ohitseni on vaikea hyväksyä sinut kivana ja hymyilevänä ihmisenä verkostoitumistauon aikana. Anteeksi vain, mutta missasit ne ensimmäiset tutustumissekunnit ja muistan sinusta takapuolesi...

Mahdollisuus näyttää, että olet paikalla.

Vaikka kuinka hyvin prässätyt housut tai vartaloasi hyväilevä mekko sinulla on päälläsi, et voi tervehtiä niillä ketään. "Hei, hienoa nähdä tuttuja täällä!" Tämä tervehdys jää valitettavasti pois, jos naamani edessä on vain takapuolesi. Kukapa nyt kehtaisi tervehtiä jonkun takapuolta – saati tunnustaa sen tutukseen...

Mahdollisuus tulla nähdyksi

Väitän, että ainakin 90% tilaisuuksista on sellaisia, joissa yleisö istuu kasvot samaan suuntaan. Liikkumalla rivien välissä kasvot kohti istuvia ihmisiä annat muillekin mahdollisuuden huomata läsnäolosi. Voi olla, että potentiaalinen yhteistyökumppanisi on juuri ajatellut sinun ottavan yhteyttä ja nyt hän näkee sinut samassa tilaisuudessa. Todennäköisyys sille, että hän tulee tauon aikana tervehtimään sinua ja kenties saatte yhdessä jotain suurta aikaiseksi, on iso. Anna siis muidenkin nähdä sinun olevan paikalla ja tavoitettavissa!

Kiitos ja anteeksi! Vaikka näimme äitini kanssa takamuksia enemmän ja lähempää kuin laki sallii, konsertti oli fantastinen. Ja anteeksi, jos ohitit minut enkä tervehtinyt sinua. En vain yksinkertaisesti muistanut, miltä takapuolesi näyttää!








Open post
VERKOSTOIDU VAIKUTA MENESTY kirjan julkkarit pidetty, kirja nyt saatavilla!

VERKOSTOIDU VAIKUTA MENESTY- kirjan julkkarit pidetty!

Miksi pitää kirjan julkkarit?

Yksi syy, miksi päätin pitää kirjalleni julkaisutilaisuuden oli oivallus siitä, kuinka monta ihmistä tahdoin kiittää avusta projektini aikana ja kuinka hienoa olisi nauttia lasi skumppaa ystävien kanssa.

Kirja ei ikinä synny vain yhden ihmisen voimin. Aivan mielettömän avun sain Pekka Virkin kustannustoimistolta. Pekan asenne ja osaaminen ovat kyllä tämän maan parhaita.

Kesällä ostin kaupasta kirjan, jonka kannesta tykkäsin kovasti. Olin onnekas saadessani Jan Garshnekin toteuttamaan myös Verkostoidu, vaikuta, menesty -kirjani kannen!

Rakkaan veljeni Ain Tõntsin kautta puolestaan sain kuvat kirjailijasta (ja palautetta myös äidiltäni, jolle lupasin harjoitella luonnollisempaa hymyä seuraavia kuvia ajatellen).

Näin vuosia sitten ystäväni Facebook-seinällä piirustuksen. Kopioin sen talteen edes tietämättä tuolloin, mitä varten. Oli vain tunne, että tämän tekijä on muistettava. Syytä olikin. Tehtäväkseni muodostui etsiä kännykkääni tallennettujen seitsemäntuhannen kuvan joukosta Kristjan Paurin teos. Ja taas olin onnekas: löysin kuvan, tekijän ja lisäksi sain oikein hyvän yhteistyökumppanin! Eikä haittaa, vaikka kirjani paras osa olisivatkin sieltä löytyvät kuvat.

Kun kieliasu, kuvat ja kansi valmistuivat, kuvioihin tuli taittotyöt tehnyt Sander Kikas. Hän olisi varmasti osannut tehdä myös talooni remontin, kotisivut, kanoille inkubaattorin, korjata tietokoneen ja auton sekä kaikkea muuta, jota en edes osaa ajatella!

Verkostostani löytyi myös rohkeita suomalaisia (tai ainakin wannabe-suomalaisia), jotka eivät pelänneet osallistua tuntemattoman kirjailijan projektiin. Iso kiitos ja kumarrus André Noël Chackerille, Julianna Borsokselle, Mirva Saukkolalle, Päivi Anttikoskelle ja Valdar Liivelle!

Juhlapaikan tarjosi Sinne -galleria, jossa oli juuri sopivasti käynnissä Liina Siibin näyttely teemanaan virolaisnaiset Suomessa. Osallistuin itsekin tämän taideprojektin luomiseen tietämättä, että jonain kauniina päivänä esikoiskirjani ilmestyisi näyttelytilassa. Kiitos gallerialle ja Markus Åströmille, että saimme tulla paikalle!

Ohjelmassa oli mahtavaa musiikkia sekä talk show -tyylinen haastattelu, jossa finanssi- ja videomies Mika Pesonen kyseli kirjailijalta vaikeita. Nautimme yhdessäolosta ja jopa hiukan verkostoitumisestakin.

Klikkaamalla voit katsoa kuvat julkkareista suurempina. Kiitos Sinne -gallerialle ja kaikille vieraille.

VERKOSTOIDU VAIKUTA MENESTY kirjan julkkarit pidetty, nyt verkostoidutaan!

VERKOSTOIDU VAIKUTA MENESTY kirjan julkkarit pidetty, kirja nyt saatavilla!








Open post

Älä kysy mitä teen työkseni!

“Minä en ole kukaan, mutta mieheni on hyvin tunnettu liikemies.” Näin esitteli itseäni eräs henkilö liike-elämän verkostoitumistapahtumassa vuosia sitten. Koin esittelyn erittäin surulliseksi ja se kosketti syvästi. Myöhemmin elämässäni on tullut usein vastaan tilanteita, joissa olen itsekin hiljaa huutanut ajatuksissani: “Älä vaan kysyy mitä teen työkseni!” Onhan se kuitenkin ihan tavallista kysyä missä työskentelet.

Miksi sitten kysymys “mitä teet työksesi” ei ole hyvä aloitus verkostoitumistapahtumassa?

Noin kuutisen vuotta sitten, kun olin omasta mielestäni “between the jobs” (töiden välillä), mutta suoraan suomeksi sanottuna työtön, matkusteltiin silloisen miesystäväni kanssa Tanskaan muotimessuille. Hieman ennen perille saapumista näin pienen muutoksen ja havaitsin, että häntä askarruttaa jokin. Pian se selvisi: pelko siitä, miten hän esittelisi minut omille kollegoilleen. Mitä pitäisi sanoa, mitä minä teen työkseni – eli kuka minä olen.

Olin ehkä joskus liian blondi ajatellessani, että “työtön” tai “between the jobs” riittää. No, ei kelvannut silloin. Siellä messuilla kun pyörittiin isojen poikien liigassa hän ehdotti, että keksitään hyvä tarina. Tarina siitä, miten olen perustamassa oman yrityksen aivan kohta. Näin toimimme, hän pääsi häpeästä esitellä uutta työtöntä naisystäväänsä ja loppujen lopuksi hänen tarinansa toteutukin parin kuukauden kuluttua.

On aivan selvää, että on vaikea esitellä ihmistä, joka ei tee mitään (lue: ei ole kukaan). Samalla on myös vaarallista kysyä, mitä teet työksesi. Miksi?

Totuus on se, että kaikki eivät työskentele jatkuvasti ja jokaisella on tilanteeseensa eri syyt ja perustelut. Jotkut ovat eläkkeellä, joku on voittanut lotossa, osa pitää huolta kodista ja lapsista tai jotkut kerta kaikkiaan eivät haluaaina  puhua työstä.

Tunnen esimerkiksi monia lääkäreitä ja lakimiehiä, jotka ovat todella kiitollisia kun verkostoitumistapahtumassa pystyy puhumaan muustakin kuin työstä. Hienoa, kun ihmiset ymmärtävät myös olla käyttämättä hyväkseen mahdollisuutta kysyä ilmaisia neuvoja.

Ihmisillä on usein tapana vertailla. Kun porukasta kolme esittelee itsensä toimitusjohtajana, veikkaan, että neljäs harjoittelijana aloittanut virkamies tuskin tuntee itsensä “päteväksi”kun sanoo oman tittelin. Joillekin on tärkeää, että itsellä on isompi kuin muilla – olkoon sitten vaikka titteli. Eräs “small talkin” idea on madaltaa ihmisten kynnystä keskustella ja silloin ei todellakaan tarvita hierarkian painottamista. Jätetään siis tittelit eteiseen.

Ok.

Jos en kysy, mitä teet työksesi, miten sitten aloitan hyvän keskustelun?

Mitkä ovat paremmat vaihtoehdot tutustua ja miksi?

Yksi varsin neutraali mahdollisuus on kysyä, miten tykkäät viettää päiväsi. Silloin toinen voi valita mitä kertoo, mikä on tärkeää hänelle itselleen. Hän voi kertoa, miten on kiireinen kaikkien miljoonia euroja maksavien projektiensa kanssa tai päättää puhua viime viikonlopun golfkisoista.

Ihmiset rakentavat helpommin suhteita sellaisten kanssa, joiden kanssa heillä on jotain yhteistä. Jos siis tiedät ihmisestä etukäteen, että hänen harrastuksensa on tennis (ja sinäkin sattumalta olet pelannut sitä), niin kysy onko hänellä joku harrastus mistä hän tykkää. Voilà! Miten hienoa, että teillä onkin yhteinen intohimon kohde ja syy tavata uudestaan ehkä jo kentällä. Toki kysymyksen voi esittää, vaikka et etukäteen tietäisi, mistä hän tykkää. Muita neutraaleja kysymyksiä voisivat olla:

– Mikä oli viimeksi niin hauskaa ja toi niin paljon iloa että nauroit ääneen?

– Miten tykkäät viettää kesäloman?

– Mihin matkustat kun sellainen mahdollisuus tulee?

Kysymyksiä voi ja pitäkin keksiä etukäteen riittävästi, kunnes harjaannut ja rentoudut – sitten kysymykset tulevat itsestään. Harjoitus tekee mestarin: ensin keskityt kysymyksiin ja kuuntelemiseen. Ei ole mitään pahempaa kuin se, että esität jokaiselle porukkaan mukaan tulevalle taas ja aina vain saman kysymyksen.

Ole siis luova ja kiltti.








Open post
verkostoituminen Milleniaalit syvässä johtamiskriisissä

Milleniaalit syvässä johtamiskriisissä?

Tervetuloa verkostoitumaan  Y- ja Z sukupolvien kanssa!

Onko nuoret milleniaalimme syvässä johtamiskriisissä? Niin ainakin Randstad ja Future Workplace väittävät.

Organisaatioissa ollaan tekemisissa isomman ihmismäärän kanssa kuin aiemmin ja digitalisaation luotua mahdollisuuksia globaaliin yhteistyöhön.

On sanottu, että sukupolvien välinen kuilu on isompi kuin aiemmin. Miten siis verkostoitua ja luoda sekä operatiivisia että strategisia verkostoja nuoremman sukupolven kanssa?

Avain tähän on oppia ja tutustua nuoriin tutkien heidän odotuksiaan ja käyttäytymistään.

Vaikka suuri osa kanssakäymisestä ja yhteistyöstä tapahtuu digitaalisten laitteiden avulla, nuoremmilla sukupolvilla kriittisessä roolissa ovat sosiaaliset taidot ja vahva tarve henkilökohtaiseen viestintään sekä yhteistyöhön.

Milleniaalit (tai Y-sukupolvi, 1977-1994 syntyneet) ovat jo ottaneet tai ottamassa johtavia asemia ja Z-sukupolvi (s. 1995-2012) on tulossa vauhdikkaasti perässä.

Ovatko organisaatiosi valmiina hyödyntämään Y- ja Z- sukupolvien parasta osaamista ja ovatko näiden sukupolvien edustajat valmiita ottamaan johtajan vastuun harteilleen?

Randstad ja Future Workplace ovat tutkineet milleniaalien ja Z-sukupolven käyttäytymistä työyhteisöissä sekä heidän motivaationsa taustatekiöitä.

Tutkimuksissa on paljastunut kriisi milleniaalijohtajien keskuudessa. Monet nuorista eivät yksinkertaisesti ole valmiita tai varustettu riittävällä EQ:lla (emotional  intelligencem, suom. tunneäly) ja sosiaalisilla taidoilla, joita tiimien tehokkaaseen johtamiseen tarvitaan.

Molemmat sukupolvet ovat tutkimuksissa nostaneet viestinnän taidot hyvän johtajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Niiden jälkeen tulevat tuki ja rehellisyys.

Voisi uskoa, että nämä kaksi sukupolvea suosisivat työpaikalla tapahtuvassa kommunikaatiossa jonkinlaista messengeriä tai muuta digitaalista vaihtoehtoa, mutta tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Eniten pisteitä sai nimittäin kasvokkain keskustelu (39%)! Samalla vain 27% milleniaaleista arvioi omaa “soft skills” -osaamistaan hyväksi.

Esimerkiksi 45% ns. baby boomereista (s. 1946- 1964) ja X-sukupolvesta (s. 1964-1979) on sitä mieltä, että milleniaalien puuttuvalla johtamistaidolla voi olla negatiivinen vaikutus koko yrityksen kulttuurille sekä myös tuloksille.

Mistä nuoret siis jäivät koulussa paitsi?

 

Nuorilta kysyttäessä puuttuvat sosiaaliset- ja johtamistaidot ovat selkeästi eroteltavissa.

En edes haaveile, että kaikissa kouluissa joku opettaisi verkostoitumista, vaikka se on yksi nykypäivän johtajan ja yrittäjän tärkeimmistä osaamisalueista. Itse asiassa vain 28%  millenniaaleista on sitä mieltä, että heidän nykyinen työnsä liittyy erittäin hyvin siihen, mitä he opiskelivat koulutuksensa aikana.

On siis erittäin tärkeää antaa palautetta kouluille sekä vanhemman sukupuolen edustajana mentoroida ja tukea nuoria johtajia tai sellaisiksi pyrkiviä heti urapolun alussa.

Yhdistämällä ja tukemalla Y- ja Z- sukupolven johtajia vanhemman sukupolven työntekijöiden kanssa sekä antamalla nuorille oikeat työkalut. Palkkiona on sitoutunut, hyvin verkostoitunut ja kannattava yritys.

 

 

Artikkelissa mainitut tutkimustulokset perustuvat Morar Consulting 22. kesäkuuta-11. heinäkuuta 2016 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Tutkimukseen osallistui yli neljä tuhatta ihmistä eri maista (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Saksa, Meksiko, Puola, Argentiina, Intia, Kiina, Kanada ja Etelä-Afrikka).

 

Lisää aiheesta:

http://www.forbes.com/sites/danschawbel/2015/11/01/10-workplace-trends-for-2016/#fcf8e6d222c1

http://http://www.getrichslowly.org/blog/2013/07/09/gen-z-is-financially-savvy-with-one-big-exception/

http://danschawbel.com/blog/39-of-the-most-interesting-facts-about-generation-z/

https://workplacetrends.com/the-multi-generational-leadership-stu https://www.visioncritical.com/generation-z-infographics/

Kuvia: Designed by mynamepong  and Gregor Cresnar from Flaticon

 








Open post
Aide-Tonts-aidetonts-verkostoituminen-miksi-naisten-on-vaikeampi-rakentaa-strategisia-verkostoja

Onko naisten vaikeampi rakentaa strategisia verkostoja?

Olen nyt jonkin  aikaa pyörinyt naisverkostoissa ja huomannut, että monella naisella on samankaltainen haaste- naisen on vaikeampi rakentaa strategisia verkostoja kuin miehen.

Tietoisen verkostoitumisen tärkeys on huomattu jo aikaa sitten, ainakin yrittäjäpiireissä. Mutta miksi silti tuntuu, että naisille on joskus juuri strategisten verkostojen rakentaminen hankalampaa kuin miehille?

Miksi tasa-arvoisuus ei ole tasoittanut mahdollisuuksia strategisten verkostojen rakentamisen  rintamilla?

Kahden pitkän parisuhteen loppuessa huomasin, että olen perinnyt ison osan exieni ystävistä ja sukulaisista.  “Perityt” ovat vuosikymmenten jälkeenkin ystäväpiirissäni mukana.  En varmasti ole siinä mikään poikkeus- naiset ovat todella hyviä pitämään huolta henkilökohtaisista verkostoistaan. Väittäisin jopa, että he pitävät parempaa huolta henkilökohtaisista verkostoistaan kuin miehet.

Operatiiviset verkostot taas tasoittavat pelin, mutta siellä toimiminen on melko helppoa. Operatiivinen verkosto on yleensä jonkun tietyn tehtävän, organisaation tai projektin yhteydessä toimiva verkosto.  Uskon, että operatiivisella tasolla ovat naiset ja miehet yhtä taitavia. Työyhteisössä molemmat sukupuolet voivat olla melkoisia operatiivisia super connectoreita.

Luoko sukupuoli heikommat edellytykset  strategiselle verkostoitumiselle?

Tärkeitä strategisia suhteita luodaan usein kokoushuoneen  tai oman operatiivisen ympäristön ulkopuolella. Strategiset verkostot taas auttavat luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hankkimaan resursseja ja tietoa oman organisaation tai toimialan ulkopuolelta.

Vuosia sitten johdin erään kansainvälisen kuluttajabrändin paikallista organisaatiota. Olin koko organisaation  ja myös johtoryhmän ainoa nainen. Melkoinen testosteronin keskittymä. En ole eläessäni syönyt niin paljon pizzaa kokouksissa, ajanut cartingia, keilannut tai pelannut värikuulasotaa kuin silloin.

Meilläpäin sanotaan, jos olet susilauman jäsen niin ulvo kuin susi.  Oma totuus siinä varmasti on.

“Yhteiset huvit, harrastukset ja yhdessä vietetyt hetket auttavat luomaan luottamusta. Verkostoitumisen voikin mielestäni kiteyttää luottamuksen luomiseen  ja kehittymiseen.

Miksi sitten juuri siinä vaiheessa, kun peliin tulee strateginen verkostoituminen, ilmenee etenkin  naisilla haasteita.

Chick magnet ilmiö. Bloggasin vähän aikaa sitten tästä ilmiöstä. Lyhyesti sanottuna jos verkostoitumistilaisuudessa on pöydän vieressä seisova nainen, niin maksimissaan viidessä minuutissa pöydän vieressä on juuri sen verran naisia kuin siihen mahtuu. Verkostoitumistilaisuudessa on porukka usein jakautunut naisten ja miesten seurueisiin.

Niitä rohkeita miehiä, jotka lähestyvät pöytää, jonka ympärillä on jo enemmän kuin yksi nainen (tai yksi nainen), on valitettavasti harvinaisen vähän. Ja niitä naisia jotka uskaltavat mennä puhumaan miesporukalle (herra auttakoon, jos pöydässä on vielä julkkisuuden henkilö tai joku iso pomo) on lähes olematon prosentti koko väestöstä.

Vieraille puhuminen  on muutenkin monelle vaikeaa ja jos siihen lisätään vielä tuntemattomalle toisen sukupuolen edustajalle puhuminen, niin siinä vasta varsinainen pattitilanne syntyy.

On siis helpompi tykätä ja puhua ihmisille jotka ovat samanlaisia, samaa sukupuolta edustavia. Mutta ovatko johtavissa asemissa olevat ihmiset, jotka voivat edesauttaa uraamme tai bisnestämme, jakautuneet tasapuolisesti miehiksi ja naisiksi? Että jos puoliksi täynnä lasikin riittäisi?

Joidenkin tutkimusten mukaan siihen on vielä pitkä matka ja tasa-arvo saavutetaan vasta sadan+N vuoden kuluttua… Eikä se edes auta, koska olemalla mielummin tekemisissä vain saman/oman sukupuolen edustajien kanssa sinulla olisi  silti noin 50% mahdollisuuksista käytettävissä.

Hei, otan lapset mukaan ja mennään yhdelle, katsotaan myöhemmin yhdessä lätkämatsi!

Onko tuttu tilanne naiselle? Eikö? No ei!

Onko joku muukin huomannut, että miesten ystäväpiiri/ henkilökohtainen verkosto koostuu usein liikekumppaneista, sidosryhmien jäsenistä tai jopa asiakkaista? Yhdessä tehdään bisnestä, pelataan lätkää, käydään yhdellä tai mennään jopa golf-matkalle.

Henkilökohtainen ja strateginen verkosto elää miehillä kivasti sovussa. Samaan aikaan nainen pitää usein oman henkilökohtaisen verkoston erossa businessmaailmasta.  Jos nämä kaksi verkostoa- henkilökohtainen ja strateginen ovat kaukana toisistaan, niiden kehittäminen ja ylläpito vie myös tuplasti aikaa. Ei siis ihme, että naisilla on usein ruuhkavuodet ja miehillä harvemmin. Miehet yksinkertaisesti hengailevat vapaa-aikanakin molempien verkostojen edustajien kanssa.

Mitäs luulette, kummalle on helpompaa kysyä ura- tai bisneshaasteiden ilmetessä apua verkostolta? Naiset kokee usein, etteivät halua “hyväksikäyttää” henkilökohtaista verkostoa työasioihin samalla kun miehet eivät edes tajua sen olevan erillinen verkosto.

Miten siis naiset voisivat kehittää omaa strategista verkostoa?

  1. Paras tapa kasvattaa luottamusta on tehdä asioita yhdessä. Etsi tapahtumia ja harrastuksia kodin ja työyhteisön ulkopuolelta, missä voisit tavat molemman sukupuolen edustajia.
  2. Osallistu. Ei riitä, että olet vain mukana tapahtumissa, opit kuuntelemalla muita ja nautit väliaikatarjoiluista. Varmista, että erotut joukosta ja että sinut muistetaan. Yksi mahdollisuus on olla itse esiintyjänä tai tapahtuman järjestäjänä, mutta aina se ei ole mahdollista. Etsi mahddollisuuksia esittää esiintyjille kysymyksiä, jotka tukevat positiivisesti heidän puheenvuorojaan. Muista aina selkeällä äänellä esitellä itsesi ennen kysymyksen esittämistä.
  3. Sosiaalinen media. Ota selvää, onko tapahtumalla oma #hashtag ja twiittaa jo pari kertaa ennen tapahtuman varsinaista alkua. Todennäköisesti olet ainoa tai ainakin ensimmäisten joukossa ja sinut huomataan tai jopa retwiitataan järjestäjien kautta. Väliajan tulessa osa porukasta jo tietää sinun olemassaolosta ja se mahdollisesti helpottaa keskustelua. Osallistu siis aktiivisesti tapahtuman keskusteluissa on- ja offline.
  4. Varmista, että tapaamasi ihmiset saavat selkeän tiedon siitä kuka olet, miten ajattelet ja mitä annettavaa sinulla on. Että voisit jäädä ihmisten muistiin, sinun on selkeästi esiteltävä oma osaamisalueesi ja tavoitteesi. “Muuten ihan kiva ihminen” ei ole ammatti eikä riitä strategisten verkostojen kasvattamiseksi. Verkosto haluaa tietää kuka olet ja mitä sinulla on tarjottavana muille.
  5. Ole mukana yhdistystoiminnassa. Suomi on tuhansien järvien, saarten ja myös yhdistysten maa. Vapaaehtoistoiminta tuo usein yhteen samoja arvoja omavat ihmiset eri toimialoilta. Olemalla aktiivinen vapaaehtoistoiminnassa sinulla on mahdollisuus erottua ja luoda uusia hyödyllisiä kontakteja.

Strategisten verkostojen rakentaminen tuo harvoin tuloksia heti. Muista olla siis kärsivällinen ja armollinen itsellesi. Tärkeita kontakteja ilmestyy verkostoosi ajan myötä ja pitämällä säännöllisesti yhteyttä niihin kasvatat omaa vaikutusvaltaasi ja  mahdollisuuksiasi iästä, sukupuolesta tai etnisestä taustasta huolimatta. Muista verkostoitua säännölisesti!

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

 

Artikkelin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsen, Gaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.








Open post
@AIDETONTS Aide Tonts verkostoituminenDigiverkostoituja oletko vaille omaa heimoa

Digiverkostoituja, oletko vailla omaa heimoa?

Mikä on oma heimo tai miksi sitä tarvitaan?

“Oma heimo on verkosto ihmisiä, jotka tukevat sinua, jakavat sinun kanssasi tietoa ja auttavat tarvittaessa.”

Miksi digiverkostoituja tarvitsee omaa heimoa?

Digiverkostoissa oma heimo on erittäin tärkeä orgaanisen näkyvyyden tuottajana. Mitä enemmän on niitä ihmisiä, jotka aktiivisesti tukevat sinua ja sinun tuottamaa sisältöä, sitä tehokkaammin saat rakennettua omaa henkilökohtaista brändia ja jakaa viestiäsi eteenpäin.

Onko hyvä sisältö riittävä, että ihmiset haluaisivat olla yhteydessä sinuun ja näyttää sitä tykkäämällä tai kommentoimalla sisältöä?

Maailmassa on enemmän tietoa tarjolla, kuin pystymme sitä vastaanottamaan. Fakta on se, että silti jokainen meistä elää tietynlaisessa kuplassa ja oman elämän algorytmien varassa.  Digiverkostoitujan tehtävä on siis yhdistää niitä kuplia, olla moderaattorina ja kuraattorina niiden välissä.

Riittääkö, jos sinulla on hyvä ajankohtainen aihe, sen aiheen tuntemus ja luot vaikkapa some-ryhmän sen ympärille?

Se on erittäin hyvä alku, mutta silti vain alku. Siitä vasta työ alkaa. Laura Pääkkönen on sitä mieltä, että somessa noin 50% ovat stalkkareita( hiljaisia), 35% tykkääjiä ja 15% aktiivisia sisällön tuottajia.

Ville Tolvanen kirjoittii erässä ryhmässä, että “ Jos tässä ryhmässä on 1700 seuraajaa, niin sanoisin että 97% on hiljaa….”.  Villen nimi on tunnettu ja moni on kiinnostunut mitä tämä some-guru viestittää. Silti 97% ryhmässä osallistujista on hiljaa…

Olen seurannut nyt omia postauksiani ja niiden “uraa” erilaisissa kanavissa. Sisällön jakaaminen Facebookin ryhmissä tuo minun kotisivuilleni ylivoimaisesti eniten kävijöitä. Silti, kun seuraan postausten elämää noilla sivuilla niin ainakin alussa tykkäykset ja kommentit ovat eniten juuri niiden ihmisten tekemiä kenen kanssa olen aikaisemmin tavannut.  Juuri siinä on kriittinen elementti:

“Jos sinulla on pieni piiri aktiivisia live-heimolaisia, niin todennäköisesti kirjoituksestasi ei tule helposti viraali ja sen levittäminen vie enemmän resursseja.”

Miten sitten saat lisää hyviä heimolaisia verkostoosi? Tästä pari vinkkiä:

  1. Meissä kaikissa elää pieni narsisti. Onko täällä ketään, joka ei kävisi katsomassa niiden ihmisten nimiä, jotka ovat tykänneet meidän postauksista? Olemalla aktiivinen eli tykkäämällä ja kommentoimalla vaikkapa blogiartikkelia näytät arvostusta sisällön tuottajaan. Ja kyllä me kaikki sisällön tuottajatkin tykkäämme ihmisistä, jotka arvostavat meitä.
  2. Saman asian voi sanoa monella eri tavalla, älä ole “paskantärkeä”. Kun annat kallisarvoista palautetta, niin mieti enemmän, miten sen teet kuin mitä kirjoitat. Vaikka kuinka oikeassa olet tai tiedät asiasta enemmän, niin sen voi ja pitää sanoa nätisti. Jos kuitenkin on kauhea haluu antaa sitä negatiivista palautetta niin laita se henkilökohtaisena viestinä, ei seinälle tai kommenttikentälle.
  3. Kiitä ja kumarra, mutta sanoo miksi. Minulla on ystävä, jonka tiedän olevan autossa, kokouksessa tai muutenkin kiireinen siitä, että hän laittaa minulle vastaukseksi  peukun, onko sitten kyseessä kysymys, viesti kuva tai ihan mitä vaan. Se on meille kahdelle ok, mutta kun haluat kasvattaa heimoasi, niin aina kun kehut niin laita pari sana siitä miksi. Vaikkapa “kiitos,  artikkelisi auttoi minua eteenpäin x asiassa”, “kiitos, sain postauksestasi hyviä vinkkejä”. Mitään ei lämmittää enemmän kirjoittajan mieltä ( ja samalla auttaa muistamaan sinut) kuin se, että tekstistäni oli hyötyä/apua!
  4. Ihmisen muisti on lyhyt. Vaikka itse olet lukenut ja nähnyt postauksesi jo sataa kertaa, niin muut eivät. Se, että some-ryhmässä on tuhat ihmistä ei takaa, että tuhat ihmistä lukee tai edes huomaa sinun postaustasi. Personalisoimalla ryhmän tarkoituksen mukaisesti saateviestin voit postata sen uudestaan. Erittäin ovelat some-ketut pyytää heimolaisia jakamaan artikkelia ja ovat silloin vaan kommentoimassa sitä. Sillä tavalla postaus saa todennäköisesti jopa enemmän nostetta ja näkyvyyttä.
  5. Postaajan muisti ei saa olla lyhyt. Kun olet aloittanut keskustelun tai postannut artikkelin niin muista aina käydä antamassa kommenteille kiitosta, kysymällä jotain kommentojialta tai ihan mitä vaan keksit- pääasia, että jokainen kommentti saa sinun vastakommentin, eli 2-3 sanaa, ei vaan emoijeja tai peukkuja. Silla tavalla postaus tai artikkeli saa parhaiten huomiota olemassa olevilta ja uusilta heimolaisilta. Tuntuu todella hassulta jos joku on heittänyt ilmaan jonkun teeman eikä hänellä ole enää sen jälkeen mitään sanottavaa. Silloin heimolaiselle jää tunne, että ahah, no tyyppi halusi vain mainostaa omaa artikkelia, sitä ei kiinnosta muiden näkökulmat, onpas tylsä tyyppi.
  6. Yhdistä digi- ja liveverkostot. Kun sinulla on seuraajia, ketkä arvostavat sinua tykkäämällä tai kommentoimalla postauksia, niin suosittelen tapamaan ihmisiä myös livenä. Lounas tai kahvitauko yhdessä vahvistaa suhdetta, laajentaa verkostoja ja tuottaa uusia mahdollisuuksia. Vaikka kerran pari viikossa tapaaminen uuden heimolaisen kanssa, vahvistaa digiheimoasi ja todennäköisesti luo paremmat puitteet siihen, että postaukset saavat nopeamman nousun.

Voisin jatkaa tätä vinkkilistaa vaikka kuinka kauan, mutta uskon, että sen viidenkin vinkin säännöllisessa toteuttamisessa on haastetta. Mutta kokeile sitä pari viikkoa tai kuukausi, jos se ei tuota yhtään tulosta, niin laitatpa viestiä tännepäin. Kun tunnet, että kirjoituksesta oli hyötyä, niin laita kirjoitus jakoon ja kommentoi.

 

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsen, Gaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.








Open post
verkostoituminen Näin luot toimivan suhdeverkoston vuonna 2018 Aide Tonts @aidetonts

Näin luot toimivan suhdeverkoston vuonna 2018!

Olet hankkinut 1 000 kontaktia Linkedinissa, 1 000 uutta ystävää Facebookissa, 1 000 uutta Twitter seuraajaa, UPEAA ja AIVAN LOISTAVAA!

Sosiaalisen median alustat rohkaisevat sinua usein vuoden lopussa katselemaan vuodenn takaisia tapahtumia ja tuloksia; luomaan mielikuvia, että olet tykätty, arvostettu ja pidetty ihminen. Ja näin varmasti onkin.

Entä miten nyt? Mitä nyt pitäisi tehdä, kun olet haalinut kaikki ne kontaktit? Miten pääset tästä eteenpäin? Tai onko nyt verkostoitumisen tavoite täytetty ja voit ansioidusti jäädä lepäämään laakereilla ja odottamaan sosiaalisen myynnin  saarnajien lupaamaa menestystä? Onko nyt suhdetililläsi riittävästi resursseja, että voit tarvittaessa pyytää apua kontakteiltasi? Hmm, tämä on ehkä hieman vaikea kysymys tai onko?

Verkostoituminen- tärkein sääntö on, että luot yhteyksiä/kontakteja ja kehität niistä toimivia suhdeverkostoja.

Pelkkä kontaktin luominen ilman sitä seuraavaa suhteen vahvistamista ei riitä.

Miten siis arvioin kuinka hyvin olen luonut suhteita?

Tammikuussa on hyvä katsoa taaksepäin ja suunnitella uutta vuotta. Voisit tehdä harjoituksen: ota Linkedinin ja Facebookin ystävät; laske, kuinka monelle heistä voit soittaa ja pyytää sekä apua että neuvoja tai että hän suosittelisi sinua tai osaamistasi.

He ovat ihmisiä, jotka tietävät mitä teet ja tarjoat, he ovat puolellasi. He ovat jakamassa kirjoittamiasi artikkeleita some- kanavissa, he ovat suosittelemassa sinua, jos joku kysyy asioita, mitä sinä tarjoat. Heitä kiinnostaa, miten sinulla menee.

Kuinka ison klaanin sait kasaan ja oletko kuullut Dunbarin luvusta?

Brittiläisen tutkijan  Robin Dunbarin mukaan 150 on raja ihmisten lukumäärälle, johon keskiverto ihmisyksilö voi ylläpitää pysyviä sosiaalisia suhteita. Nämä suhteet ovat sellaisia, joissa ihminen tietää, kuka kukin henkilö on ja kuinka kukin ihminen on suhteessa toisiin ihmisiin.  (Hauskana faktana täällä, että  myös simppansien heimo ei ole isompi kuin 150 yksilöä.)

Jos oma klaani tai heimo ei ole vielä 150 henkilöä, sinulla on varsinainen urakka edessä vuonna 2018.

Mieti myös, minkä alan osaajia ei ole vielä listallasi, puuttuuko super connectoreita, mentoreita tai muita sinulle strategisesti tärkeitä kontakteja.

Käy vielä kerran läpi kontaktilista ja ota yhteyttä heihin, jotka eivät vielä kuuluu sinun Dunbarin listaan. Mikään ei ole parempi sitomaan ihmisiä yhteen kuin live-tapaamiset. Vuoden alku on hyvä syy kysyä kuulumisia ja ehdottaa tapaamista.

Aloita jo tänään  !

 

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsen, Gaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.








Open post
verkostoituminen Aide Tonts @aidetonts

Verkostoitujan vinkki- etsi puuttuva lenkki verkostoistasi

Viitisen vuotta sitten, kun jätin yritysuraelämäni taakse huomasin, että menestyksekkään urani aikana olin kuitenkin jättänyt täysin huomiotta siltojen rakentamisen toimialani ulkopuolelle. Vaikka olin tehnyt kansainvälistä uraa, kontaktiverkostoni rajoittui kapeasti vain yhden toimialan ihmisiin. Verkostoitujan verkot olivat siis aivan liian kaukana kotisatamasta.

Maahanmuuttajana huomasin myös, miten sujuvasti olin viettänyt viisi vuotta Suomessa ja luonut kontakteja vain maan ulkopuolelle. Ilman sosiaalisia- ja tukiverkostoja kahden lapsen yksinhuoltajana, kansainvälisen yrityksen myynti- ja toimitusjohtajana elämäni kulkii kodin ja lentokentän välistä reittiä.

Olin yksinkertaisesti laiminlyönyt yhtä verkostoitumisen ja urakehityksen tärkeimmistä säännöistä: verkostojen moninaisuus luo mahdollisuuksia. Miksi pitäisi olla mahdollisimman moniulotteiset verkostot? Mitä hyötyä on suoramyynti ammattilaiselle IT-nörtistä tai rakennusinsinööreistä?

Vähän aikaa sitten, kun aktivoiduin ja aloin kirjoittaa sekä kouluttaa verkostoitumisesta, huomasin, että teemalle ja lisätiedolle on hirveästi kysyntää – muttei vastauksia. Olen nyt aktiivisesti mukana monessakin Linkedin- ja Facebook-ryhmässä ja saanut valtavasti lisätietoa eri tietokoneohjelmistojen käytöstä koiran kasvattamisen asti, mutta verkostoitumisesta en löytänyt juuri mitään tietoa.

Mottoni on aina ollut, että jos haluan jotain, etsin mahdollisuuden saada sen. Jos haluamiani asioita ei ole vielä olemassa, etsin mahdollisuuden luoda ne. Elokuussa 2017 syntyi siis Facebook-ryhmä “Verkostoitujat”. Ryhmän jäsenet ovat laidasta laitaan tavallisia ihmisiä, jokaisella omat vahvuutensa sekä verkostoitumiseen liittyvät kysymykset. Ryhmässä voi vapaasti jakaa onnistumisia sekä myös kyseenalaista tiettyjä toimitapoja. Olin löytänyt sen puuttuvan lenkin.

Yhdistämällä eri alojen ihmisiä ja linkittämällä eri verkostonsa ryhmien jäseniä voi luoda lisäarvoa ihmisten elämään ja kehittyä itse samalla. Kannattaa siis aina miettiä, miten voisit yhdistää eri alojen ihmisiä ja luoda samalla uusia mahdollisuuksia tehdä bisnesta, saada lisätietoa tai vaan jakaa ideoita.

(Samasta aiheesta: Oletko pelkkä verkostoituja vai Super Connector?)

Etsi siis verkostostasi se puuttuva lenkki, joka voisi sitoa yhteen eri alojen ihmisiä ja rakenna silta heidän välilleen.

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsen, Gaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.








Posts navigation

1 2