Open post
@AIDETONTS Aide Tonts verkostoituminenDigiverkostoituja oletko vaille omaa heimoa

Digiverkostoituja, oletko vailla omaa heimoa?

Mikä on oma heimo tai miksi sitä tarvitaan?

“Oma heimo on verkosto ihmisiä, jotka tukevat sinua, jakavat sinun kanssasi tietoa ja auttavat tarvittaessa.”

Miksi digiverkostoituja tarvitsee omaa heimoa?

Digiverkostoissa oma heimo on erittäin tärkeä orgaanisen näkyvyyden tuottajana. Mitä enemmän on niitä ihmisiä, jotka aktiivisesti tukevat sinua ja sinun tuottamaa sisältöä, sitä tehokkaammin saat rakennettua omaa henkilökohtaista brändia ja jakaa viestiäsi eteenpäin.

Onko hyvä sisältö riittävä, että ihmiset haluaisivat olla yhteydessä sinuun ja näyttää sitä tykkäämällä tai kommentoimalla sisältöä?

Maailmassa on enemmän tietoa tarjolla, kuin pystymme sitä vastaanottamaan. Fakta on se, että silti jokainen meistä elää tietynlaisessa kuplassa ja oman elämän algorytmien varassa.  Digiverkostoitujan tehtävä on siis yhdistää niitä kuplia, olla moderaattorina ja kuraattorina niiden välissä.

Riittääkö, jos sinulla on hyvä ajankohtainen aihe, sen aiheen tuntemus ja luot vaikkapa some-ryhmän sen ympärille?

Se on erittäin hyvä alku, mutta silti vain alku. Siitä vasta työ alkaa. Laura Pääkkönen on sitä mieltä, että somessa noin 50% ovat stalkkareita( hiljaisia), 35% tykkääjiä ja 15% aktiivisia sisällön tuottajia.

Ville Tolvanen kirjoittii erässä ryhmässä, että “ Jos tässä ryhmässä on 1700 seuraajaa, niin sanoisin että 97% on hiljaa….”.  Villen nimi on tunnettu ja moni on kiinnostunut mitä tämä some-guru viestittää. Silti 97% ryhmässä osallistujista on hiljaa…

Olen seurannut nyt omia postauksiani ja niiden “uraa” erilaisissa kanavissa. Sisällön jakaaminen Facebookin ryhmissä tuo minun kotisivuilleni ylivoimaisesti eniten kävijöitä. Silti, kun seuraan postausten elämää noilla sivuilla niin ainakin alussa tykkäykset ja kommentit ovat eniten juuri niiden ihmisten tekemiä kenen kanssa olen aikaisemmin tavannut.  Juuri siinä on kriittinen elementti:

“Jos sinulla on pieni piiri aktiivisia live-heimolaisia, niin todennäköisesti kirjoituksestasi ei tule helposti viraali ja sen levittäminen vie enemmän resursseja.”

Miten sitten saat lisää hyviä heimolaisia verkostoosi? Tästä pari vinkkiä:

  1. Meissä kaikissa elää pieni narsisti. Onko täällä ketään, joka ei kävisi katsomassa niiden ihmisten nimiä, jotka ovat tykänneet meidän postauksista? Olemalla aktiivinen eli tykkäämällä ja kommentoimalla vaikkapa blogiartikkelia näytät arvostusta sisällön tuottajaan. Ja kyllä me kaikki sisällön tuottajatkin tykkäämme ihmisistä, jotka arvostavat meitä.
  2. Saman asian voi sanoa monella eri tavalla, älä ole “paskantärkeä”. Kun annat kallisarvoista palautetta, niin mieti enemmän, miten sen teet kuin mitä kirjoitat. Vaikka kuinka oikeassa olet tai tiedät asiasta enemmän, niin sen voi ja pitää sanoa nätisti. Jos kuitenkin on kauhea haluu antaa sitä negatiivista palautetta niin laita se henkilökohtaisena viestinä, ei seinälle tai kommenttikentälle.
  3. Kiitä ja kumarra, mutta sanoo miksi. Minulla on ystävä, jonka tiedän olevan autossa, kokouksessa tai muutenkin kiireinen siitä, että hän laittaa minulle vastaukseksi  peukun, onko sitten kyseessä kysymys, viesti kuva tai ihan mitä vaan. Se on meille kahdelle ok, mutta kun haluat kasvattaa heimoasi, niin aina kun kehut niin laita pari sana siitä miksi. Vaikkapa “kiitos,  artikkelisi auttoi minua eteenpäin x asiassa”, “kiitos, sain postauksestasi hyviä vinkkejä”. Mitään ei lämmittää enemmän kirjoittajan mieltä ( ja samalla auttaa muistamaan sinut) kuin se, että tekstistäni oli hyötyä/apua!
  4. Ihmisen muisti on lyhyt. Vaikka itse olet lukenut ja nähnyt postauksesi jo sataa kertaa, niin muut eivät. Se, että some-ryhmässä on tuhat ihmistä ei takaa, että tuhat ihmistä lukee tai edes huomaa sinun postaustasi. Personalisoimalla ryhmän tarkoituksen mukaisesti saateviestin voit postata sen uudestaan. Erittäin ovelat some-ketut pyytää heimolaisia jakamaan artikkelia ja ovat silloin vaan kommentoimassa sitä. Sillä tavalla postaus saa todennäköisesti jopa enemmän nostetta ja näkyvyyttä.
  5. Postaajan muisti ei saa olla lyhyt. Kun olet aloittanut keskustelun tai postannut artikkelin niin muista aina käydä antamassa kommenteille kiitosta, kysymällä jotain kommentojialta tai ihan mitä vaan keksit- pääasia, että jokainen kommentti saa sinun vastakommentin, eli 2-3 sanaa, ei vaan emoijeja tai peukkuja. Silla tavalla postaus tai artikkeli saa parhaiten huomiota olemassa olevilta ja uusilta heimolaisilta. Tuntuu todella hassulta jos joku on heittänyt ilmaan jonkun teeman eikä hänellä ole enää sen jälkeen mitään sanottavaa. Silloin heimolaiselle jää tunne, että ahah, no tyyppi halusi vain mainostaa omaa artikkelia, sitä ei kiinnosta muiden näkökulmat, onpas tylsä tyyppi.
  6. Yhdistä digi- ja liveverkostot. Kun sinulla on seuraajia, ketkä arvostavat sinua tykkäämällä tai kommentoimalla postauksia, niin suosittelen tapamaan ihmisiä myös livenä. Lounas tai kahvitauko yhdessä vahvistaa suhdetta, laajentaa verkostoja ja tuottaa uusia mahdollisuuksia. Vaikka kerran pari viikossa tapaaminen uuden heimolaisen kanssa, vahvistaa digiheimoasi ja todennäköisesti luo paremmat puitteet siihen, että postaukset saavat nopeamman nousun.

Voisin jatkaa tätä vinkkilistaa vaikka kuinka kauan, mutta uskon, että sen viidenkin vinkin säännöllisessa toteuttamisessa on haastetta. Mutta kokeile sitä pari viikkoa tai kuukausi, jos se ei tuota yhtään tulosta, niin laitatpa viestiä tännepäin. Kun tunnet, että kirjoituksesta oli hyötyä, niin laita kirjoitus jakoon ja kommentoi.

 

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsenGaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post
verkostoituminen Näin luot toimivan suhdeverkoston vuonna 2018 Aide Tonts @aidetonts

Näin luot toimivan suhdeverkoston vuonna 2018!

Olet hankkinut 1 000 kontaktia Linkedinissa, 1 000 uutta ystävää Facebookissa, 1 000 uutta Twitter seuraajaa, UPEAA ja AIVAN LOISTAVAA!

Sosiaalisen median alustat rohkaisevat sinua usein vuoden lopussa katselemaan vuodenn takaisia tapahtumia ja tuloksia; luomaan mielikuvia, että olet tykätty, arvostettu ja pidetty ihminen. Ja näin varmasti onkin.

Entä miten nyt? Mitä nyt pitäisi tehdä, kun olet haalinut kaikki ne kontaktit? Miten pääset tästä eteenpäin? Tai onko nyt verkostoitumisen tavoite täytetty ja voit ansioidusti jäädä lepäämään laakereilla ja odottamaan sosiaalisen myynnin  saarnajien lupaamaa menestystä? Onko nyt suhdetililläsi riittävästi resursseja, että voit tarvittaessa pyytää apua kontakteiltasi? Hmm, tämä on ehkä hieman vaikea kysymys tai onko?

Verkostoituminen- tärkein sääntö on, että luot yhteyksiä/kontakteja ja kehität niistä toimivia suhdeverkostoja.

Pelkkä kontaktin luominen ilman sitä seuraavaa suhteen vahvistamista ei riitä.

Miten siis arvioin kuinka hyvin olen luonut suhteita?

Tammikuussa on hyvä katsoa taaksepäin ja suunnitella uutta vuotta. Voisit tehdä harjoituksen: ota Linkedinin ja Facebookin ystävät; laske, kuinka monelle heistä voit soittaa ja pyytää sekä apua että neuvoja tai että hän suosittelisi sinua tai osaamistasi.

He ovat ihmisiä, jotka tietävät mitä teet ja tarjoat, he ovat puolellasi. He ovat jakamassa kirjoittamiasi artikkeleita some- kanavissa, he ovat suosittelemassa sinua, jos joku kysyy asioita, mitä sinä tarjoat. Heitä kiinnostaa, miten sinulla menee.

Kuinka ison klaanin sait kasaan ja oletko kuullut Dunbarin luvusta?

Brittiläisen tutkijan  Robin Dunbarin mukaan 150 on raja ihmisten lukumäärälle, johon keskiverto ihmisyksilö voi ylläpitää pysyviä sosiaalisia suhteita. Nämä suhteet ovat sellaisia, joissa ihminen tietää, kuka kukin henkilö on ja kuinka kukin ihminen on suhteessa toisiin ihmisiin.  (Hauskana faktana täällä, että  myös simppansien heimo ei ole isompi kuin 150 yksilöä.)

Jos oma klaani tai heimo ei ole vielä 150 henkilöä, sinulla on varsinainen urakka edessä vuonna 2018.

Mieti myös, minkä alan osaajia ei ole vielä listallasi, puuttuuko super connectoreita, mentoreita tai muita sinulle strategisesti tärkeitä kontakteja.

Käy vielä kerran läpi kontaktilista ja ota yhteyttä heihin, jotka eivät vielä kuuluu sinun Dunbarin listaan. Mikään ei ole parempi sitomaan ihmisiä yhteen kuin live-tapaamiset. Vuoden alku on hyvä syy kysyä kuulumisia ja ehdottaa tapaamista.

Aloita jo tänään  !

 

Kutsu Aide puhumaan tapahtumaasi tai kouluttamaan verkostoitumista, digi- ja liveverkostojen johtamista sekä johtajien sosiaalisia taitoja.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja, yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjänaiset RY hallituksen varajäsenGaia Network hallituksen jäsen, sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts ystävyys

Loppuiko oikea ystävyys sosiaaliseen mediaan?

Viime vuosina on keskusteltu siitä, miten nykypäivän nuorilla on tuhansia sosiaalisen median kontakteja, mutta ei ehkä enää “oikeita” ystäviä. Verkostot ovat siis laajat, mutta heikot.

Mutta onko näin? Onko tosi, että milleniaaleilla ei ole enää offline-ystäviä, ja some heikentää oikeitten ystävyyssuhteiden luomista sekä ylläpitoa?

Tein pienen testin. Äitina kävin ensimmäisenä läpi lasteni parhaat ystävät. Kysyin 15- ja 22-vuotiailta lapsiltani, ketkä ovat heidän kolme parasta ystäväänsä. Sain aikaiseksi hämmennyksen, sillä molemmilla oli enemmän kuin kolme hyvää ystävää eikä ketään heistä haluttu jättää listalta pois.

Tuplasin siis ystävämäärän ja laskin, kuinka montaa vuotta näiden milleniaalien ystävyys kestänyt.

10 vuotta sitten vaihdoimme kotimaata, eli lapseni eivät enää jokapäiväisesti voineet olla offline-yhteydessä vanhoihin ystäviinsä. Uusia hyviä ystäviä on siis tullut muuton jälkeen, viimeisen 10 vuoden aikana.

22-vuotiaalla pojallani on yhteensä 84 ystävyysvuotta (21+21+21+9+4+8) eli keskimäärin 14 vuotta kestänyt ystävyysuhde.

15-vuotiaalla tyttärelläni on yhteensä 44 ystävyysvuotta (14+8+8+8+3+3), keskiarvo siis upeat 7,3 vuotta!

Testiini osallistui vain pari minulle tärkeintä ihmistä, mutta olen varma, että online-ystävyys ei vie offline-ystäviä. Nuorten mielestä päin vastoin. Maailma on nyt pienempi, ja ystävät voivat olla jopa enemmän toistensa kanssa tekemisissä, vaikka toinen onkin välillä toisella puolella maapalloa.

(Samasta aiheesta lisää: 5 syytä miksi puhua vieraille ihmisille, verkostoidu tehokkaasti)

Milleniaalit ovat sitä mieltä, että ystävä ja tuttu ovat ihan eri asioita. Voi olla tuhatkin tuttua onlinessa, mutta omat sydänystävät ovat edelleen tärkeitä. Heidän kanssaan jaetaan iloja ja murheita, nauretaan ja itketään, rakastetaan - ja välillä kiukutellaankin.

Nuoret siis oikeasti osaavat asian. He tietävät, että offline ja online eivät ole kaksi sodassa olevaa valtiota. Päinvastoin, nykynuoret osaavat miksata kahta eri maailmaa. Heillä on oma intiimi porukka, jonka kanssa pidetään suhteita yllä myös verkossa. Samalla heillä on tuhansiakin kontakteja sosiaalisessa mediassa, joilta he oppivat, joiden kanssa jakavat tietoa ja mielipiteitä, ja joilta voi jopa saada apua tarvittaessa.

Oikeat ystävyyssuhteet eivät siis ole loppuneet somen sukupolvella. He osaavat, mutta osammeko me vanhemmat?

@aidetonts