Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts ystävyys

Loppuiko oikea ystävyys sosiaaliseen mediaan?

Viime vuosina on keskusteltu siitä, miten nykypäivän nuorilla on tuhansia sosiaalisen median kontakteja, mutta ei ehkä enää “oikeita” ystäviä. Verkostot ovat siis laajat, mutta heikot.

Mutta onko näin? Onko tosi, että milleniaaleilla ei ole enää offline-ystäviä, ja some heikentää oikeitten ystävyyssuhteiden luomista sekä ylläpitoa?

Tein pienen testin. Äitina kävin ensimmäisenä läpi lasteni parhaat ystävät. Kysyin 15- ja 22-vuotiailta lapsiltani, ketkä ovat heidän kolme parasta ystäväänsä. Sain aikaiseksi hämmennyksen, sillä molemmilla oli enemmän kuin kolme hyvää ystävää eikä ketään heistä haluttu jättää listalta pois.

Tuplasin siis ystävämäärän ja laskin, kuinka montaa vuotta näiden milleniaalien ystävyys kestänyt.

10 vuotta sitten vaihdoimme kotimaata, eli lapseni eivät enää jokapäiväisesti voineet olla offline-yhteydessä vanhoihin ystäviinsä. Uusia hyviä ystäviä on siis tullut muuton jälkeen, viimeisen 10 vuoden aikana.

22-vuotiaalla pojallani on yhteensä 84 ystävyysvuotta (21+21+21+9+4+8) eli keskimäärin 14 vuotta kestänyt ystävyysuhde.

15-vuotiaalla tyttärelläni on yhteensä 44 ystävyysvuotta (14+8+8+8+3+3), keskiarvo siis upeat 7,3 vuotta!

Testiini osallistui vain pari minulle tärkeintä ihmistä, mutta olen varma, että online-ystävyys ei vie offline-ystäviä. Nuorten mielestä päin vastoin. Maailma on nyt pienempi, ja ystävät voivat olla jopa enemmän toistensa kanssa tekemisissä, vaikka toinen onkin välillä toisella puolella maapalloa.

(Samasta aiheesta lisää: 5 syytä miksi puhua vieraille ihmisille, verkostoidu tehokkaasti)

Milleniaalit ovat sitä mieltä, että ystävä ja tuttu ovat ihan eri asioita. Voi olla tuhatkin tuttua onlinessa, mutta omat sydänystävät ovat edelleen tärkeitä. Heidän kanssaan jaetaan iloja ja murheita, nauretaan ja itketään, rakastetaan - ja välillä kiukutellaankin.

Nuoret siis oikeasti osaavat asian. He tietävät, että offline ja online eivät ole kaksi sodassa olevaa valtiota. Päinvastoin, nykynuoret osaavat miksata kahta eri maailmaa. Heillä on oma intiimi porukka, jonka kanssa pidetään suhteita yllä myös verkossa. Samalla heillä on tuhansiakin kontakteja sosiaalisessa mediassa, joilta he oppivat, joiden kanssa jakavat tietoa ja mielipiteitä, ja joilta voi jopa saada apua tarvittaessa.

Oikeat ystävyyssuhteet eivät siis ole loppuneet somen sukupolvella. He osaavat, mutta osammeko me vanhemmat?

@aidetonts

Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts @aidetonts

KESTÄVÄTKÖ SUOMALAISET KEHUJA ?

Sanotaan, että ranskalainen ottaa kohteliaisuuden vastaan kuin olisi saanut kauniin kukkakimpun, mutta suomalainen käyttäytyy kuin olisi saanut kukkaruukulla päähänsä.

Oli ilo ja kunnia olla viikonloppuna kutsuvieraana Yleisradion Perjantai-televisio-ohjelmassa. Kun juontaja kysyi mielipidettäni, aloitin kehumalla toisia vieraita. Sain pienen kohun aikaiseksi, kun sanoin, että paikalla olleet miljonääriyrittäjät Hjallis Harkimo ja Jukka Kurttila ovat fiksuja, heillä on visio siitä, mitä he tekevät tai tulevat tekemään – ja ovat komeitakin.

Amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa businessverkostossa on hyvänä tapana tervehtiä ja heittää pieni kohteliaisuus toiselle osapuolelle. Kohteliaisuuden antaessaan näytetään, että olen läsnä, huomaan ja arvostan keskustelukumppania. Se on kuin antaisi pienen lahjan.

Mutta mitä tapahtuu, jos suomalaisessa kulttuurissamme kehuu toista? Onko siinä oikeasti syytä naurulle ja kikatukselle vai voisiko käyttää muuta mahdollista reagointitapaa? Minun suositukseni on kiitos ja vastalahja. Siis molemmat.

Kiitos: Kun olet saanut kohteliaisuuslahjan – vaikket välttämättä ole pyytänyt sitä tai et tykkää siitä – niin kiitä: sano ääneen, että arvostat kehua.

Vastalahja: Anna sinua kehuneelle henkilölle myös oma lahja. Paras, mitä voit tehdä, on sanoa, miten arvokas hänen kehunsa oli, koska… ja sitten mietit, mikä voisi hänelle olla tärkeää tai kuka hän on. Onko hän alansa paras asiantuntija, tämän päivän paras puhuja tai yksinkertaisesti sympaattinen ihminen?

Tiedän, että tilanteet tulevat niin äkkiä, ettet ehdi miettiä etukäteen. Totta, mutta sinulla on aikaa harjoitella. Kun seuraavalla kerralla näet ihmisiä vaikka seminaarissa esiintymässä, bussissa puhumassa, astumassa hissiin tai missä tahansa, mieti mitä sanoisit hänelle, jos nyt hän antaisi sinulle kohteliaisuuslahjan. Mikä olisi sinun vastalahjasi?

Huomaat, että jonkin ajan kuluessa sinulla on mielessäsi muhkea vastalahjapankki, josta voit tarvittaessa poimia juuri parhaat vastalahjat, juuri oikeina hetkinä.

Artikkelin auttori Aide Tonts on suoramyyntiyrityksen T’Aide Living OY perustaja,yrittäjä, verkostoitumisen kouluttaja  ja verkostostoista hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaisten Puheenjohtaja, Rhea Challenge ohjelman menttori sekä LähiTapiola hallintoneuvoston jäsen. Ja kaiken sen hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts @aidetonts

OMIEN VERKOSTOJENSA AVAAMINEN TOISELLE ON KUIN KOTIOVEN AVAAMINEN

Vaan harvat ja valitut ovat tervetulleita kotiimme. Se on intiimi paikka, missä perheellämme on hyvä ja turvallinen olla. Ystäväpiirimme, sukulaisemme ja ehkä kollegatkin luovat turvallisuuden sekä hyväksynnän tunteen. Avaan mielelläni niille ihmisille kotioveni, jotka tarkoittavat meille vain hyvää.

Mutta miten toimimme verkostojen kanssa? Milloin avaan verkostojeni “ovet” toisille ihmisille?

Puhuin tänään yhden huippunaisen kanssa, joka oli saanut lähettämäni sähköpostin ja kutsun tulla mukaan luotsaamaani #100visiota-hankkeeseen. Sain häneltä kullanarvoisia neuvoja, ja superverkostoijana hän avasi ovet omaan, erittäin korkeatasoiseen verkostoonsa.

Kiitin häntä ja kysyin samalla palautetta – mikä sai hänet kiinnostumaan hankkeesta ja auttamisesta? Hänen vastauksensa oli, että koska olemme tavanneet niin monessa yrittäjätapahtumassa – ja kun hän näki minun luotsaavan tätä hanketta, hän päätti tukea meitä.

Voit vain kuvitella, miten huippuhyväksi tunsin oloni sillä hetkellä! Päällimmäisenä mielessä oli kiitollisuus sekä ajatus, miten minä voin olla hyödyllinen ja tukea häntä tulevaisuudessa.

Oivalsin, että omien verkostojensa avaaminen toiselle on kuin kotioven avaaminen. Ovi avautuu, kun on molemminpuolinen sympatia, luottamus ja hyvä yhteishenki.

Toimivat verkostot eivät synny eivätkä avaudu vain twiittien, hashtagien tai taggausten kautta, vaan oikeina tapaamisina.

Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts

PIILO-INTROVERTIT KAAPISTA ULOS!

Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, miten introverteillä on huonommat mahdollisuudet saavuttaa korkeimpia työpaikkoja tai verkostoitua yrittäjänä. Ylen toimittajan Anne Flinkkilän mukaan (http://areena.yle.fi/1-3259891) ekstrovertit ovat valloittaneet maailman. Onko se näin? Osaako oikeasti toinen ihminen päättää, onko keskustelukumppani tai tapahtuman aikana lavalla ihmisiä viihdyttävä esiintyjä intro-tai ekstrovertti?

Entä kuka tämä piilo-introvertti on ja tuleeko hän jossain vaiheessa kaapista ulos? Ehkä on helpompi ymmärtää mitä tarkoitan, jos sanon, että mielestäni introvertti on hän, joka antaa energiaa sillon, kun on sosiaalisissa tilanteissa. Ekstrovertti taas saa energiaa, kun on väkijoukon edessä puhumassa tai massatapahtumisissa esimerkiksi verkostoitumassa. Ulkoisesti piilo-introvertti siis voi todella tuntua ekstrovertilta, koska hän vetää showta täysillä!

Piilo-introvertti voi hyvin olla hauskan illan vetonaula pikkujouluissa, esiintyjä lavalla tai verkostoituja tapahtumassa , mutta illan päätteeksi hänen olonsa on tyhjä kuin keväinen perunasäkki. Turha odottaa, että heti sosiaalisen tilanteen jälkeen, hän olisi iloisin mielin taas hakemassa uutta seuraa. Todennäköisesti hän valitsee seuraavana päivänä kävelyn yksin sienimetsässä tai kotona villasukat jalassa kirjaa lukien. Hänellä on hyvien verkostoitumistaitojen ansiosta paljon tuttuja, mutta vain pieni määrä ystäviä, joiden kanssa hän viettää omaa laatu-aikaansa.

Ekstrovertti taas on usein äänessä ja esillä, etsii sosiaalisia kanssakäymisiä ja todennäköisesti hän on usein myös erilaisissa tapahtumissa esiintymässä tai muuten aktiivisesti osallistumassa. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että hän olisi parempi keskustelukumppani tai myynti-ihminen.

Introvertti voi olla hyvä verkostoitumaan, kunhan hän päättää sen ja oppii käyttämään sosiaalisia tilanteita hyväksi. Piilo-introvertti voi olla jopa parempi keskustelukumppani, koska hän ymmärtää niin ekstro- kuin introvertin käyttäytymistä. Vaikka oletkin introvertti, niin se ei automaattisesti tarkoita, että esiintyminen tai verkostoituminen sinulle vieraiden ihmisten kanssa on hankalaa, mahdotonta tai et voisi nauttia siitä. Kehittämällä sosiaalisia taitoja sekä oppimalla erilaisia verkostoitumis- sekä keskustelutekniikoita introvertti voi olla ja on erittäin miellyttävä keskustelukumppani, karismaattinen johtaja ja menestyksekäs myyntimies.

Kannattaa siis tulla kaapista ulos ja kehittää sosiaalisia taitoja, oppia uusia verkostoitumistekniikoita ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Villasukat ja kirjat ovat hyvä palkinto onnistuneen sosiaalisen tapahtuman päätteeksi.

Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post

VERKOSTOITUMINEN EI OLE MYYNTI…

…VERKOSTOITUMINEN ON PAREMPAA KUIN MYYMINEN!

 

”Aloitin yrittäjäna – nyt pitäisi hullun lailla ryhtyä  verkostoitumaan, että saisin bisnekselle vauhtia.”Onko tuttu ajattelutapa?

Oivallus on osittain oikea.  Verkostossa on voimaa, ja verkostuminen on tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä tehtävistä niin johtajilla, opiskelijoilla kun yrittäjilläkin.

Mutta miksi sanoin, että uudelle yrittäjälle se on vain osittain oikea oivallus?

Yrittäjälle saapuu postiluukusta paljon laskuja – yelliä, alvia ja muita kuluja – jotka pitäisi maksaa suhtkoht heti, kun ne saapuvat. Pitäisikö siis jättää ensimmäiseksi pois verkostoitumistapahtumat, kun ei niistä ole hyötyä?

Verkostoituminen kannattaa, kunhan muistat, ettei verkostoituminen ole sama asia kuin myynti.

Verkostoituminen ja verkostojen hyödyntäminen vievät aikaa. Ne ovat kuin brändin rakentamista: se ei tapahdu yön yli, eikä edes vuodessa. Verkostot ovat ”suhdepankki”, jonne pitää jatkuvasti tehdä panoja tilille eikä pankista heti anneta lainaa tai makseta korkoja.

Myynnin tarkoitus puolestaan on saada laskutettavaa, hankkia yritykselle pääomaa.

Todennäköisyys sille, että myyt tuotteitasi heti verkostoitumistapahtuman aikana ensitapaamisella on pieni, eikä edes suositeltavaa. Muista, että myös suhdepankki tilille pitää laittaa ennen kuin sieltä voi nostaa mitään.

Mieti, miten voit olla hyödyllinen toiselle ihmiselle, miten voisit auttaa häntä, miten hän muistaisi sinut kivana tyyppina ja suosittelisi tuotteitasi tai osaamistasi mahdollisuuden tullessa. Näin rakennetaan verkostoa.

Myy tänään ja heti, mutta rakenna verkostoja huomiselle!

 Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja  ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Open post
digitaalinen verkostoituminen Aide Tonts

Yrittäjien pikatreffit, mahdollisuus verkostoitua vai hukattua aikaa?

Olin ensimmäistä kertaa innokkaasti mukana yrittäjäjärjestön tapahtuman ”pikatreffeillä”. Kyseessä oli varsinaisen tapahtuman jälkeen järjestetty ”verkostoituminen”, jossa oli kaksi riviä vastakkain istuvia yrittäjiä, ja jokaisella minuutti aikaa sanoa, kuka olet, mitä teet, ja tässä käyntikorttini. Minuutin jälkeen pareja vaihdettiin.

Puoli tuntia tilaisuuden jälkeen en enää muistanut, keitä ne ihmiset olivat tai mitä tekivät, joiden kanssa oli ns. verkostoiduttu.

Miksi näin kävi?

Toki voin syyttää huonoa nimimuistia, mutta kun analysoin tapahtunutta, niin hoksasin, että pikaverkostoituminen on turhaa.

Miksikö? Koska minuutti kuluu jo siihen, että hermostuneena oksennat ulos oman tarinasi. Sen minuutin aikana, kun toinen esittelee itsensä, mietin vain sitä, mitä sanon seuraavaksi enkä keskity ollenkaan, kuka toinen on. Ja kun eteeni tulee kiinnostava tyyppi ja haluaisin kysyä pari lisäkysymystä, minuutti on ohi ja on aika siirtyä eteenpäin.

Seuraavalla kerralla, kun tapahtuman lopussa oli taas ”ohjattu verkostoituminen”, meni

n puhumaan järjestäjien kanssa. Sain samalla tiedon, että kyseisen järjestön jäsenlehdessä olisi mahdollisuus esitellä yrittäjätarinani. Siinä oli aikaa puhua asiasta ja sopia yksityiskohdat, kiittää järjestäjiä henkilökohtaisesti.

Kaikki meni lopulta, kuten sovittu, ja sain mielettömän arvokasta näkyvyyttä yritykselleni. Paljon enemmän kuin pikatreffeistä.

Pikatreffit, pikaruoka. Joskus on hyvä hidastaa tahtia, täydentää taitojaan ja oikeasti tehdä laadukasta jälkeä. Näin on myös verkostoitumisessa.

Rohkaisen jokaista oppimaan lisää verkostoitumistaitoja ja olemaan tämän taitolain huipulla. Sillon ei tarvitse enää olla pikainen.

Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.

Posts navigation

1 2 3