Month: March 2020

Ei varmasti ole mikään salaisuus, että ketä sinä tunnet – ja kuka tuntee sinut – on meille jokaiselle tärkeä suorituskyvyn ja uran onnistumisen kannalta. Näin olleen on tärkeä, että myös eri sukupuolet kohtaavat ja tekevät yhteistyötä.

Vuosia naisvaltaisissa organisaatioissa toimineena, näen edelleen saman haasteen- naisille on vaikea rakentaa verkostoja miesten kanssa. Miesten tapa rakentaa omia verkostoja on erilainen kuin meillä naisilla. Aina silloin tällöin kuulen jonkun kysyvän, että missä ne kaikki miehet piileksivät? Kyllä minä verkostoituisin miestenkin kanssa, mutta missä he pyörivät?

Monimuotoisuus ja positiiviset suhdeverkostot organisaatiossa kannattavat taloudellisesti. Siitä on monia tutkimuksia. Isot organisaatiot ovat innokkaasti aloittaneet monimuotoisuuskoulutuksien järjestämistä. “Implicit bias”(implisiittinen puolueellisuus viittaa asenteisiin tai stereotypioihin, jotka vaikuttavat ymmärrykseen, toimiin ja päätöksiin tiedostamattomasti) on kitkettävä pois ja erilaisuutta on juhlittava! 

Todellisuus on kuitenkin se, että suurin osa koulutuksen vaikutuksista on kadonnut jo muutaman päivän kuluessa ja sellaiset koulutukset voivat jopa lisätä epämukavuutta olla positiivisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. Harvardin yliopiston organisaatiososiologi Frank Dobbin on totenut, että  organisaatiot, joilla on pakollisia monimuotoisuuskoulutusohjelmia, muuttuvat todellisuudessa vähemmän monimuotoisiksi. Missä piilee ratkaisu?

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että sukupuolten välinen kuilu työelämässä ei katoa vielä 217 vuoteen!

Paitsi, jos naiset löytävät ja ymmärtävät, että missä ne miehet piilevät ja pyörivät! Eli ratkaisu on lisätä ymmärrystä, miten naiset ja miehet rakentavat työelämän kannalta tärkeitä suhteita. Yhdeksi naisten suurimmista esteistä uran onnistumiselle on tutkitusti heidän jääminen pois organisaation sisäisistä tärkeistä suhdeverkostoista. 

Tästä viisi menestyvien miesten verkostoitumisen salaisuutta  naisille

1. Miehet luottavat enemmän ihmisiin, joiden kanssa heillä on  osaamispohjainen luottamus – tyyliin pystyt tekemään mitä sanot. Me naiset luotetaan ihmisiin, jotka näyttävät pitävän huolta meidän intresseistä.
2. Miehet rohkaisevat ihmisiä kohti yhteistyötä, yhteistä menestystä, jakamalla omistajuutta tai luomalla tarkoituksen tai energian tunteen tuloksen ympärille. Meillä naisilla on siinä vielä tilaa kehittyä.
3. Miehet ovat parempia mukauttamaan verkostoja vastaamaan heidän tai organisaation muuttuvia työvaatimuksia. Miehillä on enemmän instrumentaalisia (työhön tai jonkun tehtävään suunnattuja) verkostoja. Meillä naisilla on enemmän emotionaalisia suhteita, mistä pidämme kiinni vuosia. Työelämän kannalta on kuitenkin tärkeä, että suhdeverkostossa on rotaatiota, että se uudistuu ja vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin.
4. Miehet näkevät harvemmin haittapuolia siinä, että hylkää jonkun tehtävän ajanpuutteen takia. Heillä ei siitä yöunet mene. Naisilla velvollisuudentunne ja toivo, että suoritettujen tehtävien kautta heitä huomataan, syövät ajan. Ei siis ihme, ettei jää aikaa verkostoitumiselle.
5. Miehet kuvaavat todennäköisemmin heidän vuorovaikutustaan työyhteisössä “hyväksi ryhmän rakentamisessa” tai välttämättömänä osana hyviä työsuhteita. He siis eivät pidä tärkeänä puhua joidenkin läheisten valittujen työkavereiden kanssa intiimejä perheasioita.

Hyväksymällä miesten ja naisten verkostoissa toimimisen erilaisuudet voimme luoda suotuisan pinnan uralla etenemiselle ja edistää sukupuolista monimuotoisuutta organisaatiossa.

Ymmärtämällä organisaation sisäisten verkostojen toimimisen mekanismeja luomme organisaatioita, joissa työntekijät kehittyvät ammattilaisiksi sukupuolesta riippumatta. 

Tätä artikkelia kehittäessä ajatusprosessiin vaikuttivat pääasiassa seuraavien henkilöiden tutkimukset: Rob Cross, Tina Opie, Greg Pryor, Keith Rollag