Vaan harvat ja valitut ovat tervetulleita kotiimme. Se on intiimi paikka, missä perheellämme on hyvä ja turvallinen olla. Ystäväpiirimme, sukulaisemme ja ehkä kollegatkin luovat turvallisuuden sekä hyväksynnän tunteen. Avaan mielelläni niille ihmisille kotioveni, jotka tarkoittavat meille vain hyvää.
Mutta miten toimimme verkostojen kanssa? Milloin avaan verkostojeni “ovet” toisille ihmisille?
Puhuin tänään yhden huippunaisen kanssa, joka oli saanut lähettämäni sähköpostin ja kutsun tulla mukaan luotsaamaani #100visiota-hankkeeseen. Sain häneltä kullanarvoisia neuvoja, ja superverkostoijana hän avasi ovet omaan, erittäin korkeatasoiseen verkostoonsa.
Kiitin häntä ja kysyin samalla palautetta – mikä sai hänet kiinnostumaan hankkeesta ja auttamisesta? Hänen vastauksensa oli, että koska olemme tavanneet niin monessa yrittäjätapahtumassa – ja kun hän näki minun luotsaavan tätä hanketta, hän päätti tukea meitä.
Voit vain kuvitella, miten huippuhyväksi tunsin oloni sillä hetkellä! Päällimmäisenä mielessä oli kiitollisuus sekä ajatus, miten minä voin olla hyödyllinen ja tukea häntä tulevaisuudessa.
Oivalsin, että omien verkostojensa avaaminen toiselle on kuin kotioven avaaminen. Ovi avautuu, kun on molemminpuolinen sympatia, luottamus ja hyvä yhteishenki.
Toimivat verkostot eivät synny eivätkä avaudu vain twiittien, hashtagien tai taggausten kautta, vaan oikeina tapaamisina.
Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.