Olin ensimmäistä kertaa innokkaasti mukana yrittäjäjärjestön tapahtuman ”pikatreffeillä”. Kyseessä oli varsinaisen tapahtuman jälkeen järjestetty ”verkostoituminen”, jossa oli kaksi riviä vastakkain istuvia yrittäjiä, ja jokaisella minuutti aikaa sanoa, kuka olet, mitä teet, ja tässä käyntikorttini. Minuutin jälkeen pareja vaihdettiin.
Puoli tuntia tilaisuuden jälkeen en enää muistanut, keitä ne ihmiset olivat tai mitä tekivät, joiden kanssa oli ns. verkostoiduttu.
Miksi näin kävi?
Toki voin syyttää huonoa nimimuistia, mutta kun analysoin tapahtunutta, niin hoksasin, että pikaverkostoituminen on turhaa.
Miksikö? Koska minuutti kuluu jo siihen, että hermostuneena oksennat ulos oman tarinasi. Sen minuutin aikana, kun toinen esittelee itsensä, mietin vain sitä, mitä sanon seuraavaksi enkä keskity ollenkaan, kuka toinen on. Ja kun eteeni tulee kiinnostava tyyppi ja haluaisin kysyä pari lisäkysymystä, minuutti on ohi ja on aika siirtyä eteenpäin.
Seuraavalla kerralla, kun tapahtuman lopussa oli taas ”ohjattu verkostoituminen”, meni
n puhumaan järjestäjien kanssa. Sain samalla tiedon, että kyseisen järjestön jäsenlehdessä olisi mahdollisuus esitellä yrittäjätarinani. Siinä oli aikaa puhua asiasta ja sopia yksityiskohdat, kiittää järjestäjiä henkilökohtaisesti.
Kaikki meni lopulta, kuten sovittu, ja sain mielettömän arvokasta näkyvyyttä yritykselleni. Paljon enemmän kuin pikatreffeistä.
Pikatreffit, pikaruoka. Joskus on hyvä hidastaa tahtia, täydentää taitojaan ja oikeasti tehdä laadukasta jälkeä. Näin on myös verkostoitumisessa.
Rohkaisen jokaista oppimaan lisää verkostoitumistaitoja ja olemaan tämän taitolain huipulla. Sillon ei tarvitse enää olla pikainen.
Tekstin kirjoittaja Aide Tonts on suoramyyntiyritys T’Aide Living Oy:n perustaja-yrittäjä, myynti- sekä verkostoitumiskouluttaja ja verkostojen hyödyntäjä, Espoon Yrittäjänaiset ry:n puheenjohtaja, Gaia Networksin ja Ernst & Youngin Rhea Challenge -ohjelman mentori sekä LähiTapiolan hallintoneuvoston jäsen. Kaiken tämän hän on saavuttanut verkostoitumalla.